Meluseinien inventointiohje

Helsingin kaupunki

Väylävirasto

Lounais-Suomen elinvoimakeskus

Jaakko Klang, liikenneturvallisuusinsinööri, Lounais-Suomen elinvoimakeskus

Omistukseen ja kunnossapitoon liittyvät epäselvyydet. Miten kirjataan usean omistajan tai kunnossapitäjän rakenne? Jos vielä ei voida merkitä vastuurajoja rekisteriin, pitänee jokin huomioteksti vähintään kirjata. Jonkun pitäisi kuitenkin saada rakenne näkyviin hauissaan jotta tarkastukset ja kunnossapito tulee hoidetuksi. Muilla omistajilla ei ehkä ole jatkossa enää nykyistä näkyvyyttä muiden rakenteisiin?

Laadunvarmistus (puuttuu): Ohjeesta puuttuu kokonaan laadunvarmistusosio, vaikka se on kriittinen yhtenäisen tietoaineiston tuottamiseksi. Lisää luku “Laadunvarmistus”, jossa on inventoijan tarkistuslista, tilaajan tarkistuslista, ohje virheiden korjaamiseen ja ohje epäselvien tapausten dokumentointiin.
Inventoijan ja tilaajan roolit (puuttuu): Ohje ei määrittele rooleja, vastuita tai lähtötietoja. Lisää luku “Inventoinnin roolit ja vastuut”, jossa kuvataan inventoijan velvollisuudet, tilaajan velvollisuudet, toimitettavat lähtötiedot ja inventointitulosten hyväksymisprosessi.

Johdanto / Ohjeen tarkoitus: Ohjeen tarkoitus ja käyttötarkoitus jäävät epäselviski, mikä heikentää inventoijan ymmärrystä tietosisällön vaatimuksista. Lisätään johdantoon selkeä kuvaus inventoinnin tavoitteista, käyttökohteista (rekisterit, ylläpito, suunnittelu) sekä yhtenäisen tietosisällön merkityksestä.

2.3 kohdassa mainittu, että usein maastokäynti on tarpeen. Eikö kuitenkin aina ole tarpeen käydä maastossa, ainakin valokuvat napsimassa?

meluesteitä on siis muutamassa paikassa. Saadaanko jollain tavalla kuitenkin kooste meluntorjuntarakenteista jos sellaista tarvitaan?

Tie- ja rataverkon meluesteet: Luettelo sisältää sekä tie- että rataverkon rakenteita, mutta ohje ei kerro, mitkä tiedot ovat yhteisiä ja mitkä verkko- tai rakenteen erityispiirteitä. Lisää alaluku “Tie- ja rataverkon erityisvaatimukset”, jossa kuvataan erot inventointimenetelmissä, turvallisuudessa ja rakenteiden tyypeissä.
________________________________________

Kuvista ilmenee, että ovi ei ole osia erottava kohta (ellei rakenne muutu). Voiko ovi olla kuitenkin osia erottava kiinteä muutoskohta, jos osan pituus muuten kasvaisi yli 100m:iin?

Rakennetyyppien luokittelu: Rakennetyyppien nimet ovat selkeitä, mutta niiden sisältöä ei avata. “Yhdistelmärakenne” ja “Muu meluseinä” jäävät tulkinnanvaraisiksi. Lisää lyhyt sanallinen määritelmä jokaiselle rakennetyypille ja ohje, milloin “Muu meluseinä” on sallittu valinta.
Osat: Osittamisen periaatteita ei kuvata. Inventoija ei tiedä, milloin meluseinä jaetaan osiin ja milloin ei. Lisää sääntö: “Osa muodostetaan aina, kun rakenteen materiaali, korkeus, asema tai tarkkuustaso muuttuu.” Lisää esimerkkikuva tai -taulukko.

Mistä syystä yhden osan enimmäispituudeksi on rajattu 100 m ? Jos esim. yhtenäisen meluseinärakenteen pituus on 110 metriä, joudutaan se jakamaan kahteen osaan vaikka rakenne pysyisi samana.

Meluntorjuntarakenne / Asemointi: Alasvetovalikoiden vaihtoehtoja ei kuvata. Inventoija ei tiedä, mitä “asemointi” tarkoittaa käytännössä. Lisää selitykset jokaiselle vaihtoehdolle sekä esimerkkitilanteita.

Osan pituus ja korkeustiedot: Ohje ei kerro, miten pituus mitataan (mittalinja, vaakaprojektio, 3D-pituus). Lisää ohje mittaustavasta ja siitä, miten toimitaan, jos seinä on kaareva tai mutkitteleva.
Koordinaattitiedot (alku-, loppu- ja taitepisteet): Koordinaattikentät ovat kriittisiä, mutta ohje ei määrittele mittausmenetelmää, tarkkuusvaatimuksia tai pisteiden minimimäärää. Lisää alaluku “Koordinaattitietojen keruun periaatteet”, jossa kuvataan hyväksyttävät mittausmenetelmät, tarkkuustasot ja niiden vaatimukset, pisteiden minimimäärä ja ohje tilanteisiin, joissa mittaus ei ole mahdollista (esim. rataverkon turva-alueet).
Taitepisteet: Taitepisteille on kaksi paikkaa, mutta ohje ei kerro, mitä tehdään, jos taitepisteitä on enemmän tai ei lainkaan. Lisää ohje: “Jos taitepisteitä on enemmän kuin kaksi, inventoija lisää ne erilliseen liitteeseen tai jakaa osan useampaan osaan.”

kuva22: onko meluseinää tässä tapauksessa vain korotusosa? Tiekaiteen osuus lasketaan kuitenkin mukaan kun meluseinän korkeutta ja pinta-alaa määritetään?

Määräävä meluseinärakenne: Kentän tarkoitus jää epäselväksi. Ei kerrota, voiko osalla olla useita määrääviä rakenteita tai miten valinta tehdään. Lisää yksiselitteinen määritelmä ja esimerkki tilanteesta, jossa määräävä rakenne valitaan.

Tässä kohdassa olisi hyvä viitata myös Väyläviraston yleisiin kuvausohjeisiin, jotka löytyvät https://aineistot.vayla.fi/spa/ava/Kuvatieto/Ohjeet/ ja siellä "Radan ja ratakohteiden
kuvausohje sekä kuvien toimitusohje Kuvatietopalveluun Versio 1.1 / 2025"

Ohjeessa kerrotaan, että kohteet valokuvataan. Missä valokuvia säilötään/minne tallennetaan? Onko oikea paikka Taitorakennerekisteri, vai esim. Kuvatietopalvelu? Valokuvien tallennuspaikkaan ei ole ohjeessa otettu kantaa.

Poistettavat meluesteet: Poistamisen syyt ovat listattuina, mutta ohje ei kerro, mitä tietoja poistettavasta rakenteesta tulee vähintään tallentaa. Lisää vaatimus: “Poistettavasta meluesteestä kirjataan vähintään sijainti, tunnus (jos tiedossa), poistamisen syy ja mahdollinen valokuva.”
Uudet meluseinät (ei tunnusta): Väliaikaisen tunnuksen muodostaminen ei ole ohjeistettu. Lisää ohje: “Väliaikainen tunnus muodostetaan muodossa ME-XXX-YYYY, jossa XXX = inventointialue ja YYYY = juokseva numero.”
Uusien rakenteiden tietosisältö: Uusien rakenteiden tietosisältö on sama kuin olemassa olevien, mutta ohje ei sano tätä selkeästi. Lisää lause: “Uusista meluseinistä kerätään täsmälleen sama tietosisältö kuin olemassa olevista rakenteista.”

Koordinaattiruutuihin oli lipsahtanut joitakin euro-symboleja, lienee tarkoitettu käyttää E-kirjainta kuitenkin