Keskustelu, kommentit, kysymykset

Miksi suunnitelmissa ei ole vaihtoehtona uusille taloille kulku vanhaa tietä (ns. takatie) pitkin joka kulkee kentän ja metsän vieressä? Uusille taloille tulee samanverran asukkaita, kuin nyt on vanhassa hiukkavaarassa eli tuplaantuu asukasmäärä. Näin ollen myös liikenne. Esitän että rauhoitetaan vanha asutusalue ja kulku autoilla uusille taloille tulisi tuon vanhan takatien kautta. Pyörä- ja jalankulkutiet voi mennä vanhan hiukkavaaran kautta.

Alueen yleisilme on tunnistettu säilyttämisen arvoiseksi erityispiirteeksi, joten
1) Rakennusten muoto pitää olla rajattu selkeästi nykyisen rakennuskannan muotoa ja värimaailmaa mukailevaksi (porrastava runko, harjakatto, katon sekä rakennusten väri)
2) Rakennusten sijoittelulla pitää hakea samaa ilmavuutta kuin olemassa olevalla rakennuskannalla. Tonttien täytön tehokkuusluvuissa ei voida vedota nykyisiin ohjearvoihin. Eteläiselle korttelialueelle sopii yksi rakennus ja pohjoiselle enintään kolme rakennusta.
3) Rakennusten korkeus pitää olla rajattu puiden latvarajaan tai ainakin ylimpienkin asuinkerrosten ikkunoiden tulee jäädä tämän rajan alle pohjoisella korttelialueella. Pohjoinen korttelialue on tiiviimmin yhteydessä olemassa olevaan alueeseen ja puurajan yläpuolelle tulevat ikkunat aiheuttaisivat heijastuspintoja ja rikkoisivat muutenkin alueen ilmettä.
4) Autokatosten muoto ja tyyli tulee vaatia sovitettavaksi alueen yleisilmeeseen ja olemassa olevien rakennusten tyyliin. Autokatosrakentaminen tulee mahdollistaa myös jo olemassa oleville pysäköintialueille.

Eteläisellä korttelialueella uudisrakennus on erillään olemassa olevasta rakennuskannasta ja toimii ikään kuin porttina varsinaiselle asuinalueelle. Tähän paikkaan sopii muuta aluetta hieman korkeampi rakentaminen. Korttelialueelle ei tule kuitenkaan rakentaa muurimaista massaa ja tulee huomioida alueen läpi nykyisin kulkeva kevyeen liikenteen väylä, joka yhdistää Vaalantien kasarmialueen harrastetiloihin, palveluihin, työpaikkoihin ja työpajoihin.

Olen samaa mieltä nimimerkin Nimetön kanssa. Jo nyt talojen välistä ajetaan paljon, eikä huomioida että kysyyssä on pihakatu, maksimi nopeus 20 km ja se on osoitettu kahdella liikennemerkillä. Alueella pyöräilee ja leikkii lapsia jotka ovat tottuneet olemaan pihoilla vapaasti. Sitä ei saa vaarantaa lisääntyvällä liikenteellä. .

Itse olen sitä mieltä että uusille taloille kulku on paras tehdä vanhan takatien kautta aivan kuten asukas totesi. Näin esimerkiksi aamuisin ei synny niin suurta ruuhkaa kun otetaan vielä huomioon että päiväkotiin lapsiaan tuovat vanhemmat omalta osaltaan lisäävät liikennettä jo nyt jonkin verran. Toki vaihtoehto että se uusi tie tulisi tenniskentän kautta kuormittaisi kaikkein vähiten

Toivon, että kaavoituksessa otetaan huomioon seuraavat asiat:
- Alueelle omaleimaista on puustoisuus ja nykymittapuulla matalat rakennukset, joten uudisrakennusten ei tule nousta puiden latvojen yli (maks. 4 kerrosta), niiden tulee olla väljästi sijoiteltu tonteilleen (suuremmalla tontilla maksimissaan 3 rakennusta), julkisivun vaalea ja ikkunoiden symmetrisesti.
- Alueella elää hömötiaisia, joten puita tule kaataa mahdollisimman vähän koko alueelta. Puistoalueiksi jäävien alueiden harventamiseen ja "siistintään" tulee myös suhtautua kriittisesti, koska linnut ja muut eläimet tarvitsevat luonnontilaisia ympäristöjä.
- Alueelle ei tule rakentaa läpikulkua autoliikenteelle, mutta kevyenliikenteenväylä Jääkärinkankaalle on välttämätön, koska jatkossa alueen koululaiset kulkevat Jääkärinkankaan koululle ja koululle sijoittuu lähikirjasto. Myös kevyenliikenteenväylä Vanhan Hiukkavaaran keskukseen tarvitaan.
- Olemassa oleva tie voitaisiin muuttaa pihakaduksi, toivottavasti sitä ei levennetä, jolloin tien laidalla olevat, alueelle omaleimaisen ilmeen antavat vanhat puut säilyvät.

Ei läpikulkua 6. talon kohdalta. Tie päättyisi 6.talolle.
.Mahdollisten uusien talojen ( korkeintaan 3)kulku ent.urheilukentän kautta 2..ja 4.talon suuntaan. ja olemassa olevaa teitä.Pyörätie Jääkärikankaalle. Vain pyörätie 4. talon kohdalta Hiukanreitille..Väljyys ja rauhallisuus säilytettävä!

Tuo kuuden talon välistä kulkeva tie on nyt jo pihakatu, osoitettu liikennemerkillä Vaalantieltä päin tullessa. Se on jatkossa jätettävä vain kevyelle liikenteelle.

Tällä hetkellä alueelle tulee yksi tie sekä epävirallinen takatie. Voisiko niitä molempia hyödyntää? Jos alueelle tulee uusia rakennuksia esimerkiksi vanhalle urheilukentälle, niin liikenne kasvaa tosi paljon silloin nykyiselle viralliselle tielle. Ja se on liikaa!

Vaihtoehtona voisi olla, että alueella on nykyisen päätien lisäksi läpikulkuliikenne vanhalle takatielle uusine taloineen. Tai vanhoille taloille nykyinen tie ja uusille taloille oma tie epävirallisen takatien kautta.

Mutta vaihtoehtona ei ole missään nimessä vain yksi tie, jos uusia rakennuksia tulee alueelle.

Lisäksi vanhalta alueelta olisi hyvä olla kevyen liikenteen väylä uuteen monitoimitaloon ja vanhalle kasarmialueelle, jos tieasioihin ei tule järkevää ehdotusta.

Esitetyissä maankäyttösuunnitelmissa on edelleen esillä vaihtoehto uudesta autoyhteydestä Myllyojan yli kasarmialueelle. Tästä on lausuttu vahvasti vastaan eikä pitäisi olla enää edes mukana vaihtoehtoisissa ehdotuksissa. Kommentoin alla vain pohjoista korttelialuetta. Kaikissa vaihtoehdoissa on jäänyt huomioimatta tarve kevyen liikenteen yhteydelle pohjoiseen Jääkärinkankaalle ja sitä kautta alueen uudelle lähikoululle.

Vaihtoehto A:ssa esitetty ajoyhteys pohjoiselle korttelialueelle on ongelmallinen:
- Vähentää säilytettävää puustoa olemassa olevan ajotien varrelta
- Suuri liikennepaine uuteen risteykseen, joka vaikeassa kohdassa
Puustoa merkitty säästettäväksi, mutta onko tunnistettu missä ovat arvokkaimmat säilytettävät puut ja metsäalueet?

Vaihtoehto B:ssä tuo uusi autoyhteys kasarmille, joten ei liikenteellisesti mahdollinen vaihtoehto, mutta rakennusten määrä hyvä ja rakennukset porrastavat oikeaan suuntaan eli samoin kuin olemassa olevat rakennuksetkin. Puustoa merkitty säästettäväksi, mutta onko tunnistettu missä ovat arvokkaimmat säilytettävät puut ja metsäalueet? Nyt säilytettävän puuston alueet vaikuttaa merkityn mielivaltaisesti.

Vaihtoehto C:ssä esitetyistä vaihtoehdoista ehkä toimivin liikenneratkaisu, jossa autot eivät tule nykyistä lähemmäksi olemassa olevia taloja. Tässä vaihtoehdossa liikaa rakennuksia ja rakennusten porrastus on väärään suuntaan olemassa olevaan rakennuskantaan nähden. Uudet talot kyllä erottaa uusiksi ilman, että sitä alleviivataan tällä tavalla. Puustoa merkitty säästettäväksi, mutta onko tunnistettu missä ovat arvokkaimmat säilytettävät puut ja metsäalueet?

Kun Kaavoitus 2013 aloitettiin, oli Kaupungilla hyvin vahvana ajatus, että alue kaavoitetaan ns. Yhteismaina eli vanhoina Valtion maina.
Silloin tontteja ei oltu lohkottu.
Nyt kun aluetta ei Kaavoita Kaupunki vaan Kruunu, he käyttävät tätä ajatusta ja pyrkivät hyödyntämään mahdollisimman paljon taloyhtiöiden maita, oman edun maksimointiin.
Jos aluetta kaavoittais Oulun Kaupunki, vois katusuunnittelussa käyttää Kaupungin katurakennuspuolen Insinöörejä, nyt taloyhtiöillä ei tätä mahdollisuutta ole.

Nyt suunnitelmissa olevat Kruunun talot 5 kerroksiset. Näissä peruskerroksessa neliöitä 640m, alin kerros puolet tästä, ( sis.yleiset tilat)
Koko talon kerrosala 2880m. Asuntojen koko 30 - 85m. Kerroksessa 10 asuntoa. 1 talossa aina 35 asuntoa.

Joten 3 taloon tulevien asuntojen määrä 105 asuntoa. Joten alueen asuntomäärä tulee tällä 3 talolla tuplaantumaan.
Tämä lisää liikennettä tosi paljon.
Julkinen liikenne kun ei Oulussa työmatkaliikenteenä toimi, on paljon vuorotyöläisiä myös viikonloppuna.

Joten tulevalle Kruunun alueelle tulee autoliikenne rakentaa omana liittymänä Kasarmin puolelta, siellä nyt olevan ojan yli menevän sillan luota, (Vanha Hiukkavaara) jatkeena sinne tulevalta päätieltä josta liikenne yhdistyy Vaalantiehen ja Hiukkavaaran keskukseen.

Joten vanha asuinalue tulee rauhoittaa kaikelta lisääntyvältä autoliikenteeltä. Vain paremmat kevyenliikenteen väylät.

Olen samaa mieltä kuten useat kommentoijat siitä, että läpiajoa ei tule rakentaa vanhaan Hiukkavaaraan. Se tekisi alueen levottomksi ja myös vaaralliseksi erityisesti alueen lapsille ja lukuisille koirille. 1. talossa toimiva päiväkoti tekee usein retkiä alueella mm. talo 4. n vieressä olevan vanhan kuusen alle. Kaikki tällainen toiminta olisi mahdotonta mikäli autotie kulkisi alueen läpi. Ainoastaan olemassa oleva tie tulisi säilyttää ja muuttaa nopeusrajoitus pihatien tasolle 20 km tunnissa.

Kolme 4. kerroksista taloa alueelle tukee nykyisten rakennusten linjaa matalana rakentamisena. Kevyen liikenteen väylät Jääkärinkankaalle ja vanhan Hiukkavaaran keskustaan ovat tärkeät. Alueella olevan puusto ja luonnonläheisyys tulisi säilyttää mahdollisimman hyvin ja mm. vanha kuusi 4. talon vieressä tulisi säilyttää. Vanha puusto on arvokasta alueen asukkaiden viihtyvyyden kannalta, mutta myös luonnon eläimistölle, joka on runsas alueella. Hömötiainen on uhanalainen laji.

Ymmärrän sen että rakentajat ajattelevat asioita lähinnä taloudellisesta näkökulmasta, mutta jospa tämä alue rakennettaisiin vanhaa kunnioittaen, luontoarvot ja alueelle ominainen rauha säilyttäen, ottaen huomioon helpon kulun Jääkärinkankaan koululle ja monitoimitalolle kevyen liikenteen väylää pitkin? Tällainen jos mikä on myös markkina-arvoa.

Komppaan muita kommentoijia: alueen uudistuksen suunnittelussa tulee ehdottomasti ottaa huomioon rauhallisuuden ja puistomaisuuden säilyttäminen! Kulku uudelle puolelle olisi paras hoitaa vanhan takatien kautta, ei nelostalon vierestä. Tällä tavoin asuinrauha säilyy parempana, ja liikenne Hiukanreitillä on turvallisempaa, kun uusia liittymiä autoliikenteelle ei muodostu.

Kuten keskustelussa on tullut ilmi, uusien rakennusten toivotaan sulautuvan ulkomuodoltaan, sijoittelultaan, väljyydeltään ja korkeudeltaan nykyiseen rakennuskantaan. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että alueelle ominainen metsäinen olemus säilytetään ja puita karsitaan mahdollisimman vähän. Etenkin komeat vanhat kuuset ja männyt soisi jätettävän pystyyn paitsi ihmisten myös runsaan eläimistön iloksi. Oulu on pullollaan paljaaksi hakattuja ja täyteen rakennettuja asuinalueita. On Oulun etu, että mahdollistetaan myös väljempi ja puistomaisempi kerrostaloasuminen! Kaikki eivät halua asua uuden Hiukkavaaran kaltaisessa puuttomassa sumpussa.

Kiitos kaikille osallistumisesta kaavahankkeen kommentointiin!
Olemme vastaanottaneet kommentit ja käymme ne huolellisesti läpi. Otamme palautteen huomioon suunnittelun edetessä aina kun se on mahdollista.
Kaavaselostuksen vuorovaikutusosiossa kerromme, miten tällä sivustolla saatu palaute on vaikuttanut suunnitteluun sekä perustelemme tilanteet, joissa ehdotuksia ei voida sisällyttää kaavaan. Kaavaluonnoksen arvioitu valmistumisaika on alkukesällä 2026. Luonnoksen nähtävilläolosta kuulutetaan sivustolla ouka.fi/kuulutukset, sekä lehti-ilmoituksena Kalevassa.

Olen hankkinut asuntoni Vanhasta Hiukkavaarasta luottaen kaupungin visioon, joka perustui kansainväliseen arkkitehtuurikilpailun voittajatyöhön. Keskustelin ennen asunnon ostoa alueen suunnittelusta vastaavan kaavoittajan, arkkitehti Leena Kallionpään, kanssa, ja hän vahvisti alueelle asetetut kunnianhimoiset tavoitteet.
Voittajatyö nojasi inhimilliseen mittakaavaan, jossa rakennuskorkeus noudatti vanhan kasarmialueen henkeä, pääosin 2–4 kerrosta. Täydennysrakentamisen ei tule ylittää olemassa olevien 1950 luvun kerrostalojen tai kasarmirakennusten harjakorkeutta. Liian korkea rakentaminen nousisi ympäröivää puustoa korkeammaksi, varjostaisi nykyisiä asuntoja ja veisi alueelta sen omaleimaisen ilmeen.
Kalimeenoja on alueen ekologinen sydän, jonka ennallistamiseen on panostettu merkittävästi. Uudisrakentamisen ei tule lisätä hulevesikuormitusta eikä pirstoa puron varren metsävyöhykettä. Kalimeenojan rannat on säilytettävä koskemattomina virkistysalueina, sillä ne ovat tärkeitä sekä luonnon monimuotoisuudelle että asukkaiden hyvinvoinnille.
Alkuperäisessä suunnitelmassa rakennukset sijoitettiin niin, että niiden väliin jäi metsäisiä vihreitä kiiloja. Jäljellä oleva puusto on ehdottomasti säilytettävä. Se on tärkeä osa alueen luonnollista hulevesien hallintaa ja hiilinielua, ja se tarjoaa elinympäristön pieneläimille, Kalimeenojan kaloille ja sammakkoeläimille. Lisäksi puusto vaikuttaa merkittävästi alueen mikroilmastoon, tuulensuojaan ja asukkaiden viihtyvyyteen. Rakentamista ei tule toteuttaa luonnon kustannuksella.
Hiukkavaaran oli tarkoitus olla “Smart Arctic City”, jossa kevyen liikenteen verkosto on etusijalla. Täydennysrakentamisen ei tule lisätä läpiajoliikennettä eikä tuoda alueelle uusia laajoja pysäköintikenttiä, jotka heikentäisivät vanhan alueen rauhaa ja turvallisuutta.
Asukkaana toivon, että kaupunki kunnioittaa omaa historiaansa ja niitä suunnitelmia, joihin voittanut kilpailutyö perustui. Hiukkavaaran arvo on sen luonnossa ja historiassa – ei mahdollisimman tiiviissä rakentamisessa.

Olen seurannut Vanhan Hiukkavaaran kaavan etenemistä yli kymmenen vuoden ajan. Olen myös osallistunut useisiin asukastilaisuuksiin ja työpajoihin. Niissä asukkaiden viesti on kaiken aikaa ollut yhteneväinen tässä esitettyjen kommenttien kanssa. Alueen ainutlaatuinen luonto sekä asuinalueen väljyys ja rauhallisuus ovat asioita, jotka asukkaat haluavat säilyttää.

Hienoa, että kaavatyöskentely on edennyt tähän vaiheeseen! Hyvä, että meillä asukkailla on jälleen mahdollisuus tuoda esille näkemyksemme asuinalueen arvosta ja kehittämiskohteista. Kiitos Jasmin Koistinen, että olette kuulleet asukkaiden näkökulmia ja haluatte ottaa ne huomioon suunnittelutyössä.

Käydyn keskustelun pohjalta ehdotan pohjoisen korttelialueen kaavoitukseen kompromissiratkaisua: Kruunuasuntojen maa-alueelle kaavoitettaisiin yksi, kahden rapun rakennus, "Hiukkavaara 7", Ulko-asultaan rakennus olisi yhteneväinen alueen muiden rakennusten kanssa (max. 4 kerrosta). Rakentamisessa hyödynnettäisiin olemassa olevaa urheilukenttää, jolloin alueen puusto ja muut eliölajit säilyisivät. Autoliikenne rakennukselle kulkisi nykyisen asuinalueen läpi, nykyistä tietä hyödyntäen. Tie päättyisi rakennukselle. Näin ollen ei olisi tarvetta sovittaa tietä Vanhan Hiukkavaaran kaavarunkoon yhteensopivaksi.

Yhden rakennuksen myötä alueen asukasmäärä ja autoliikenne lisääntyisivät vain jonkin verran. 5- ja 6 -talon edessä oleva metsä säilyisi, mikä turvaisi mm. lintujen elinympäristön sekä 5-, 6- ja 2-talojen asukkaiden metsämaisemat. Kruunuasunnot voisivat suunnitelmiensa mukaan rakennuttaa alueelle ainutkertaisia asuntoja, joiden suhteen laatu korvaisi määrän.

Täällä esille tulleissa kommenteissa Vanhan Hiukkavaaran asukkaat ovat hyvin yksi mielisiä siitä, että alueen kulttuurihistoriallinen arvo tulee ottaa huomioon uuden rakentamisen yhteydessä. Onhan sillä syynsä, että miksi rakennukset ovat suojeltuja.

Luonnon merkitys ja alueen rakennuskanta asuinympäristöineen tulee olla keskiössä uuden rakentamisen suunnittelussa, toteutuksessa ja huomioiden infrastruktuuria kehitettäessä. Talojen ympäristössä oleva puusto asukkaineen kuuluu tärkeänä osana Vanhan Hiukkavaaran omaleimaiseen kokonaisuuteen, jota vahvistaa kulttuurikasarmin kehittäminen nyt ja tulevaisuudessa.

Toivon asukkaana, että Vanhan Hiukkavaaran kulttuurihistoriallista arvoa ja merkitystä kunnioitettaisiin uuden rakentamisen yhteydessä. Kulttuuriperinnön tulee polveutua sukupolvelta toiselle.

Vanha Hiukkavaara on poikkeuksellinen alue. Asukkaana toivon, ettei sitä tuhota liialla uudisrakentamisella. Toivon, että kaavoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota puustoon ja luonnon monimuotoisuutta tukeviin ratkaisuihin.