Kysely: Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat ja niiden toimeenpano

Kysymysmerkki 5
Kysely 1 kuukausi, 2 viikkoa jäljellä

Osallistu hankkeeseen

Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat ja niiden toimeenpano - Tutkimus ja innovaationeuvosto 2026

Kansallisilla TKI-politiikan ja -toiminnan strategisilla valinnoilla vahvistetaan kestävää kasvua, uudistumista ja kokonaisturvallisuutta. Tutkimus- ja innovaationeuvoston tammikuussa 2026 julkaisemat valinnat ovat:

  • data ja datapohjainen arvonluonti
  • murrosteknologiat
  • terveys ja hyvinvointi
  • ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus
  • turvallisuus, resilienssi ja puolustus.

Valintojen toimeenpanon tueksi määriteltiin kaksi TKI-järjestelmän kehittämisen kärkeä: TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen ja TKI-investointien houkuttelu Suomeen.

Kansalliset strategiset valinnat vaikuttavat kolmen laajemman vaikutuspolun kautta. Ne ovat voimavarojen suuntaaminen valintoihin, kansallisen yhteistyön lisääntyminen TKI-toimijoiden ja hallinnonalojen välillä sekä kansainvälisen yhteistyön ja vaikuttamisen vahvistuminen. Valinnat ovat erityyppisiä, joten myös toimeenpano vaihtelee valintojen välillä.

Lähes kaikilla valinta-alueilla on poikkihallinnollisia ryhmiä, yhteistyötä, rahoituskokonaisuuksia sekä strategioita ja muita kansallisia ohjausasiakirjoja. Toimeenpanon lähtökohtana on siten olemassa olevien rakenteiden ja käynnissä olevan työn täysimääräinen hyödyntäminen. Strategisille valinnoille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää kuitenkin myös uudenlaista toimeenpanoa.

Alla olevalla kyselyllä kartoitetaan mahdollisuuksia ja tapoja kansallisten TKI-valintojen konkretisointiin ja syventämiseen. Kyselyvastauksia käytetään päätettyjen valintojen toimeenpanon ja sen seurannan tukena neuvostossa ja hallinnonaloilla. Kyselyaineisto on julkinen ja tukee TKI-yhteistyön vahvistamista valinta-alueilla.

Kyselyn kohderyhmään kuuluvat valintojen jalkauttamisen ja toimeenpanon keskeiset organisaatiot eli julkiset ja yksityiset TKI-rahoittajat, tutkimusorganisaatiot, yritykset ja hallinnonalat, alueelliset toimijat ja muut sidosryhmät. Toivomme vastauksia organisaatioilta.

Pyydämme ottamaan kantaa liitteenä olevien TKI-valintojen toimeenpanoon ja täsmentämistarpeisiin alla esitettyjen kysymysten mukaisesti (materiaali: paina tästä tai Näytä lisätiedot >> Liitteet >> TKI-valinnat -raportti.pdf tai englanniksi Report on Strategic Choices.pdf). Kyselyssä on kolme osiota: I) taustatiedot, II) valintojen konkretisointi ja tavoitteenasettelu sekä III) TKI-politiikan kehittämisen kärjet.

Kysymyksiä on 16. Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse vastata, vastatkaa kannaltanne relevantteihin kysymyksiin.

Kysely on auki keskiviikkoon 29.4.2026 asti.

Kyselyn kysymykset ovat nähtävissä myös englanniksi: Näytä lisätiedot >> Liitteet >> Questions in English.pdf


Kiitos vastauksista!

Kuulemisen vastauksia voidaan hyödyntää muun muassa tutkimus- ja innovaationeuvostossa sekä valtioneuvoston TKI-politiikkaverkostossa. Kuulemisesta on tarkoitus julkaista yhteenveto tutkimus- ja innovaationeuvoston hankesivuilla ja vastaukset ovat julkisia Otakantaa.fi-palvelussa.

 

Yhteyshenkilöt tutkimus- ja innovaationeuvoston sihteeristössä: 

Jussi Alho ja Mikko Martikainen

etunimi.sukunimi@gov.fi

Perustiedot

Avoin: 9.3.2026 - 29.4.2026

Päättymispäivä: 29.4.2026

Liitteet

Ilmianna
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat osallistua tähän kyselyyn

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

I. Taustatiedot

Tämä kenttä vaaditaan.
Vastaukset

  • Jari Luostarinen

  • Antti Koivula

  • Minna Elomaa-Krapu

  • Niko Hyppönen

  • Pauliina Hyrkäs

Tämä kenttä vaaditaan.
Vastaukset
  • omasta puolestani 1 / 5
  • organisaation puolesta 4 / 5
Vastaukset

  • Työterveyslaitos

  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

  • MTK Keski-Pohjanmaa

  • Sosiaali- ja terveysministeriö

Vastaukset
  • Ministeriö 1 / 5
  • Rahoitusorganisaatio 0 / 5
  • Tutkimuslaitos 1 / 5
  • Muu valtion virasto 0 / 5
  • Hyvinvointialue tai HUS 1 / 5
  • Maakunnan liitto 0 / 5
  • Kunta tai kaupunki 0 / 5
  • Seudullinen kehitysyhtiö 0 / 5
  • Muu aluetoimija 0 / 5
  • Yliopisto 0 / 5
  • Ammattikorkeakoulu 0 / 5
  • Yritys (yli 250 hlöä) 0 / 5
  • Yritys (50–249 hlöä) 0 / 5
  • Yritys (1–49 hlöä) 0 / 5
  • Edunvalvontajärjestö 1 / 5
  • Järjestö 0 / 5
  • Muu taho 1 / 5

II. Kansallisten TKI-valintojen konkretisointi, syventäminen ja seuranta

Monivalinta, voi valita useamman
Tämä kenttä vaaditaan.
Vastaukset
  • Data ja datapohjainen arvonluonti 4 / 5
  • Murrosteknologiat 4 / 5
  • Terveys ja hyvinvointi 5 / 5
  • Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus 3 / 5
  • Turvallisuus, resilienssi ja puolustus 4 / 5
Vastaukset

  • OK

  • Hyvin

  • Kaikki ohjelman strategiset valinnat kytkeytyvät suoraan hyvinvointialueen perustehtäviin: väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sekä palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen. Valinnat tukevat laajasti hyvinvointialueen tahtotilaa hyödyntää monipuolisia, vaikuttavia ja innovatiivisia ratkaisuja alueen moninaisen väestön tarpeisiin vastaamisessa.
    Ohjelman painotus ennakoivaan, dataohjattuun ja vaikuttavaan palvelujärjestelmään on linjassa hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden kanssa. Dataan, tekoälyyn ja digitaalisiin ratkaisuihin liittyvät linjaukset vahvistavat alueen omaa kehityssuuntaa parantaa tiedolla johtamista, palvelujen jatkuvuutta sekä toiminnan laatua.
    Turvallisuutta, resilienssiä ja kriisivalmiutta koskevat valinnat tukevat hyvinvointialueen vastuuta turvata väestön terveys‑ ja hyvinvointiturvallisuus sekä varmistaa palvelujen toimintakyky kaikissa tilanteissa. Samoin murrosteknologioiden ja kestävyyden painotukset tarjoavat alustoja uusille palveluinnovaatioille, joita alue voi hyödyntää osana järjestelmän kehittämistä.
    Kokonaisuutena strategiset valinnat ovat hyvin yhdenmukaisia hyvinvointialueen painopisteiden ja toimintaa ohjaavien strategioiden kanssa, ja ne tarjoavat selkeän kehyksen alueen oman strategisen kehittämistyön vahvistamiselle.

  • Maatalouden ja metsänomistamisen näkökulmasta painopisteet ovat kaikki merkityksellisiä.

    Data ja siihen liittyvä arvonluonti on tärkeää. Alkutuotannossa syntyvä tieto ja sen omistajuus ovat erittäin ajankohtaisia kysymyksiä. Valtion hallinto kerää ja julkaisee maataloudesta ja metsävaroista avointa julkista tietoa mistä alkutuotanto hyötyy vähän, mutta arvoketju edemmäksi saa sen ilmaiseksi, ja se voi sitä hyödyntää neuvotteluvoimana ja tuotannon suunnittelussa.

    Maataloudessa ja metsätaloudessa murrosteknologiat: digitaalisuus, IoT, robotiikka, itsenäiset laitteet, automatiikka, sensorit jne ovat tärkeitä ulottuvuuksia. Niillä parannetaan toiminnan kannattavuutta, lisätään tehoa ja tuottavuutta, parannetaan resurssitehokkuutta. Lisäksi niillä voidaan korvata työvoimaa, josta on pulaa.

    Maaseutu ja sen elinkeinot ovat hyvinvoinnin ja siihen liittyvien palveluiden tuottajia. Terveellinen ja turvallinen ruoka, sosiaalista hyvinvointia tuottava ympäristö jne. Myös alojemme yrittäjillä on tarvetta kehittää omaa hyvinvointiaan: työturvallisuus, jaksaminen jne.

    Alkutuotannossa sovelletaan paljon ilmasto- ja ympäristötoimia ja siihen liittyvää teknologiaa ja ollaan tällä sektorilla aallonharjalla.

    ruoantuotanto sekä metsätalous ovat tärkeitä huoltovarmuuden kannalta. armeija ei marssi tyhjällä vatsalla. Kaupungit eivät pysy sulana talvella ilman polttopuita...

  • Terveys- ja hyvinvointialan TKI-toiminnan rakenteita ja toimintamalleja sekä strategisuutta ja tiedolla ohjausta kehitetään parhaillaan aktiivisesti kansallisella, YTA- ja HVA-tasolla sekä poikkihallinnollisena ja -sektoraalisena yhteistyönä. Kansallinen strateginen valinta "Terveys ja hyvinvointi" viestii sidosryhmille, että toimiala ja sekä TKI-toiminta tunnustetaan keskeisenä osana kansallista TKI-ekosysteemiä. Olisi hyödyllistä pohtia TKI-toiminnan yhtymäkohtia myös strategisia valintoja edustavien teemojen kesken ja edistää myös julkishallinnon innovaatiokyvykkyyden kehittymistä yhteisten geneeristen teemojen (strategiset valinnat) perustalta.

TKI-valintoja tehdessään tutkimus- ja innovaationeuvosto linjasi, että strategisia valintoja syvennetään ja konkretisoidaan toimeenpantaessa eri toimijoiden yhteistyössä ja ottaen huomioon osaaja-, kasvu- ja tuottavuusnäkökulmat (raportin luku 6). Toimeenpanon laatu ratkaisee millaista kasvua ja vaikuttavuutta valinnoista saadaan. Valinnoista julkaistussa raportissa on kuvattu valintojen sisältöä.
Vastaukset

  • Tietenkin jokaisen toimijan omasta toimintansa näkökulmasta. Tehokkuutta, sitoutumista ja tuloshakuisuutta toimintoihin - selkeät kaikkien ymmärtämät tavoitteet - yhteiset termit tai niiden merkitykset tulee kaikkien osapuolten ymmärtää samoin. Tässä on nyt vähän tätä ongelmaa, ettei näin ole! Asiallinen seuranta - ei ole helppo T&K-projekteissa - eikä ole myöskään niiden johtaminen!

  • Tulisi tehdä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden aidossa yhteistyössä. Hyvinvointialueet ovat keskeisessä roolissa, sillä TKI-toiminta ja tulokset konkretisoituvat käytännössä hyvinvointialueiden palvelujärjestelmissä. Uudet ratkaisut tulisi testata autenttisissa ympäristöissä, joten ne aidosti vahvistavat palveluita ja ihmisten hyvinvointia. Tarvelähtöisyys erittäin tärkeää.

  • Maatalouden ja metsänhoidon TKI-toimintaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja ketteryyttä. Näissä muutokset tapahtuvat hitaasti ja niiden havainnointi ottaa aikaa ja vaatii laajan otannan. Pitkät aikasarjat ja esimerkiksi tietyn viljelytekniikan vaikutukset maaperään vaatii pitkän tarkastelujakson. Hankemainen tutkimusrahoitus ei tue tätä tarvetta.

    Opetusmaatilat tulisi valjastaa ketteriksi TKI-alustoiksi, joissa toimialan ideoita voisi nopeasti ottaa testaukseen. Nykyinen hankemaailma saa hyvin idean kehitykseen vasta pitkän ajan kuluttua. Näihin yksiköihin tulisi saada käyttöön TKI-budjetti (rahasto tms?), jolla voi toteuttaa ja käynnistää nopeasti hankkeita, jotta jokainen arvokas kasvukausi saadaan TKI:ssa hyödynnettyä.

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon / terveys- ja hyvinvointialan TKI-/TKKIO-toiminnan strategisuutta vahvistavia tiedolla ohjauksen toimintamalleja kehitetään parhaillaan aktiivisesti. Tässä keskeisinä toimijaryhminä mainittakoon mm. kansallinen, STM:n asettama HVA TKKIO-asiantuntijaryhmä sekä alueiden itsenäisesti toteuttama HVA TKKI-johtajien verkostotoiminta ja Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelman ohjausryhmä. Strategisia valintoja voitaisiin syventää ja konkretisoida mm. näiden ryhmien edustajia yhteiskehittävään vuoropuheluun osallistaen. Toivottujen tulosten saavuttamiseksi on tärkeää kuvata strategisten valintojen toimeenpanon edistämistoimet TKI-ekosysteemin kokonaiskuvassa, strategisesta ohjauksesta konkreettisiin toimiin saakka, eri toimijoiden ja toiminnan tasojen (esim. kansallinen, YTA, HVA) roolit ja vastuut läpinäkyvästi määritellen. Strategisten valintojen toimeenpanon prosessi on hyödyllistä kytkeä jo tunnistettuihin keskeisiin toimintamalleihin (esim. HVA TKKIO-toiminnan tiedolla johtaminen) sekä toimijaryhmille jo muotoutuneisiin ja muotoutuviin tehtäviin (esim. HVA TKKIO-asiantuntijaryhmä).

Arvioi skaalalla 5 (erinomainen) – 1 (heikko)
Vastaukset
  • 5 0 / 5
  • 4 1 / 5
  • 3 3 / 5
  • 2 1 / 5
  • 1 0 / 5
  • En osaa sanoa/kysymys ei relevantti 0 / 5
Vastaukset

  • -

  • Hyvinvointialueella on käynnistetty TKI‑yhteistyön kehittäminen uuden TKKI‑yksikön perustamisen myötä. Kehityssuunnitelman tavoitteena on rakentaa selkeä ja toimiva rakenne tutkimus‑, kehittämis‑, koulutus‑ ja innovaatiotoiminnalle sekä vahvistaa yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden hyvinvointialueiden kanssa. Suunnitelma keskittyy painopisteiden määrittelyyn, pilotointiympäristöjen luomiseen, osaamisen vahvistamiseen ja TKI‑toiminnan kytkemiseen kiinteästi alueen strategisiin tavoitteisiin

  • Sote- / terveys- ja hyvinvointialalla TKI-yhteistyön rakenteita ja toimintamalleja sekä TKI-toiminnan tiedolla ohjausta määritellään ja kehitetään parhaillaan aktiivisesti. Esimerkkeinä tuosta työstä:
    - HVA TKKIO-asiantuntijaryhmän tuottama Hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden TKKIO-toiminnan kehittämistarpeet ja -ehdotukset Loppuraportti: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/4d1dc723-5125-46f7-9494-830c1928d3d4/content
    - HVA TKKIO-toiminnan tiedolla johtamisen mallin ja mittariston valmistelutyö: https://stm.fi/-/hyvinvointialueiden-uudistumisen-tueksi-kehitetaan-mittaristoa-pilotti-kaynnistyy
    - Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmassa kehitettävät toimintamallit HVA-yritys-innovaatioyhteistyön toteuttamiseen ja arviointiin: https://stm.fi:8443/tapahtumat/2026-02-18/yhdessa-kohti-vaikuttavaa-kasvua-innovaatiofoorumi-18.2.2026-klo-9-11

Vastaukset

  • -

  • - HVA TKKIO-asiantuntijaryhmä (pj. johtaja Jaska Siikavirta, STM; varapj. erityisasiantuntija Erja Mustonen, STM; ak. asiantuntijasihteeri)
    - THL Innokylä Innovaatiofoorumi (vastuukoordinoija erikoissuunnittelija Merja Ikäheimo, THL; ak. koordinaatioryhmän jäsen)
    - Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan yhteistyöryhmä (pj. Matti Kuivalainen, VM: ak. STM:n edustaja)

Vastaukset

  • Rahoitus kai se kaikkein tehokkain ohjauskeino on, koska lähes kaikki toimijat tekevät näitä hommia ulkopuolisella rahoituksella, pois lukien kappalemäärältään vähäiset isot yritykset osin omilla rahoillaan ja resursseillaan. Tosin samalla riskinotto vähenee. Ulkopäin painostetaan keskittymään vain valittuihin aloihin., välittämättä siitä mitä tai missä kukin organisaatio on hyvä tai mikä sen historiallinen osaaminen - siinä jää murrosteknologiat syntymättä.

  • Uusia toimijoita saadaan mukaan vahvistamalla alueellista TKI‑ekosysteemityötä ja tarjoamalla selkeitä, avoimia osallistumismahdollisuuksia. Yhteiset kehittämisalustat, jaetut resurssit, data ja testausympäristöt helpottavat erityisesti yritysten liittymistä yhteistyöhön. Hyvinvointialueiden yritysmyönteinen toimintakulttuuri ja mahdollisuus kokeilla ratkaisuja aidoissa palveluympäristöissä lisäävät kiinnostusta ja madaltavat osallistumiskynnystä.

  • Sitouttamalla koko ketjua raaka-aineen tuotannon kehittämiseen.

  • Alan TKI-ekosysteemin kokonaiskuvan hahmottaminen, sis. selkeät tavoitteet, roolit ja vastuut, helpottaa eri toimijoiden ja sidosryhmien kontribuutiota toimintaan. Toiminnan arvioinnin ja tiedolla ohjauksen/johtamisen toimintamallin kehittäminen (edistetään parhaillaan STM:n koordinoimana sekä mm. HVA TKKIO-asiantuntijaryhmän työskentelyn kautta) on keskeinen osa tätä määrittelytyötä ja mahdollistaa myös kansallisten strategisten valintojen systemaattisemman huomioimisen TKI-toiminnan pitkäjänteisessä kehittämisessä, toteuttamisessa ja ohjauksessa.

Monivalinta, voi valita useamman
Vastaukset
  • Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteiset ekosysteemit 5 / 5
  • Osaaminen ja osaajat 4 / 5
  • Tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurit 4 / 5
  • Innovaatio- ja kokeiluympäristöt 5 / 5
  • Kansainvälistyminen 4 / 5
  • Tutkimuksen kaupallistaminen 3 / 5
  • Teollinen skaalaus 2 / 5
  • Muu 1 / 5
Vastaukset

  • Osaaminen on syntyy ihmisille ja liikkuu ihmisten mukana, syntyy aina entisen päälle, ollen kumulatiivista sekä kontekstisidonnaista - TKI-toiminnassa tai osaamisen siirtämisessä - oppimisessa - pätee samat periaatteet kuin koulutuksessa - jokaisen on opittavat asiat aina itse. Siis, tarvitaan todellista luottamukseen perustuvaa yhteistyötä kaikilla sektoreilla.

  • Vahvistamiskohteita ovat tutkimus‑ ja kehittämisyhteistyön laajentaminen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa, yhteisten ekosysteemien ja pilotointiympäristöjen rakentaminen sekä osaamisen kehittäminen. Lisäksi on tärkeää vahvistaa tiedolla johtamista, datayhteistyötä ja innovaatioiden systemaattista käyttöönottoa, jotta hyvinvointialue kykenee hyödyntämään TKI‑toiminnan tuloksia tehokkaasti väestön moninaisten tarpeiden ratkaisemisessa.

  • Yritysten yhteiset ekosysteemit TKIO-ympärille tarpeen.

  • Alan TKI-ekosysteemin kokonaiskuvan hahmottaminen, sis. selkeät tavoitteet, roolit ja vastuut, helpottaa eri toimijoiden ja sidosryhmien kontribuutiota toimintaan. Toiminnan on tärkeää olla tiedolla johdettua/ohjattua. Innovaatiotoiminnan ja -johtamisen osaamisen kehittämiseen toivotaan (ja myös taustakirjallisuuden mukaan tarvitaan) vauhdittavia (kansallisesti koordinoituja?) toimintatapoja.

Monivalinta, voi valita useamman
Vastaukset
  • Sääntely 3 / 5
  • Rahoitus 5 / 5
  • Verkostojen puute 1 / 5
  • Ohjauksen ja kannustimien puute 1 / 5
  • Tuen puute 1 / 5
  • Julkisten hankintojen riittämätön käyttö 1 / 5
  • Riittämättömät tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurit sekä kehitys- ja testausympäristöt 3 / 5
  • Puuttuva tieto muiden tekemisestä 2 / 5
  • Muu 0 / 5
Vastaukset

  • Kyllä se, että ne tehdään eri paikoissa eri organisaatioissa luovat haasteita, sillä eihän osaaminen ole kuin osittain siirrettävissä organisaatiosta toiseen ollen erittäin konteksti riippuvaista arvoltaan. Meillä on omakohtaista kokemusta muutaman vuosikymmenen takaa, kun isot yritykset eriyttivät T&K-toimintansa eri yksikköihin ja jopa erillisiin yrityksiin - huomaten, että täysin metsään meni - ei tullut tuloksia - integroitiin takasin mahdollisimman lähelle tuotantoa ja muuta toimintaa. Ja jos ollaan ns. teknologian eturintamassa, niin luottamus on keskeinen asia - jos uskotaan, että sillä on todella rahallista arvoa, niin ei siitä kyllä ulkopuolelle noin vain huudella.

  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen näkökulmasta TKI‑yhteistyön vahvistumista estävät tällä hetkellä erityisesti rahoituksen riittämättömyys, kehitys‑ ja testausympäristöjen rajallisuus sekä sääntelyn monimutkaisuus ja hankintamenettelyjen vähäinen hyödyntäminen innovaatioiden tukena. Rahoitus ja puutteelliset pilotointiympäristöt hidastavat käytännön kokeiluja, kun taas sääntelyyn liittyvä hallinnollinen kuormitus ja hankintojen painottuminen valmiisiin ratkaisuihin rajoittavat uusien teknologioiden ja yrityskumppanuuksien mukaantuloa.

  • Ketterämpää rahoitusta ja opetusmaatilojen tehokkaampaa käyttämistä. TKIO-yhdistelmän vahvempaa rakentamista.

  • Alan TKI-ekosysteemin kokonaiskuvan hahmottamisen (sis. selkeät tavoitteet, roolit ja vastuut) puutteet vaikeuttavat eri toimijoiden ja sidosryhmien kontribuutiota toimintaan. TKI-/TKKIO-toiminnan tietoperustaisuutta vahvistamalla tuetaan toiminnan läpinäkyvää, pitkäjänteistä kehittämistä ja ohjauksen näyttöön perustuvaa suuntaamista. Lisäksi innovaatio-osaamisen kehittämiseen tulisi aktiivisesti panostaa, myös kansallisin toimin. Julkishallinnon innovaatiokyvykkyyden edistämistyö (vrt. mm. Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan yhteistyöryhmä, pj. Matti Kuivalainen, VM) vie osaltaan eteenpäin näitä tavoitteita.

Vastaukset

  • Minusta tässä voitaisiin ottaa mallia menneisyydestä. Tehtäisiin kohdennettuja 3-8 organisaation yhteistyötä, jotta toimijoiden välillä syntyisi todellista yhteistyötä ja luottamusta. Tarvittava puuttuva osaaminen hankittaisi ulkopuolelta sopimusperustaisesti ostamalla. Osaaminen pitää pystyä kontrolloimaan, jos sitä haluaa hyödyntäkää kunnolla. Minusta nämä 20-30 eri organisaation yhteistyökonsortiot ovat minusta tosi vaikea asia tuloshakuisuuden ja johtamisen näkökulmasta. Korkeakoulu ja/tai tutkimuslaitos - yritysyhteistyöprojekteissa pitäisi ainakin osa niihin palkattavista henkilöistä palkata myös yrityksiin - ei aina vaan korkeakouluihin tai tutkimuslaitoksiin - taisin tätä ehdotella jo 2008-9 - ei onnistunut silloinkaan tuskin tänäkään. Yleensäkin yhteistyö edellyttää, että on jonkinlainen ymmärrys muiden tahojen toiminnasta ja periaatteista - vaihtuvuutta eri organisaatioiden henkilöiden välille - lisää ymmärrystä syventää yhteistyötä ja luo luottamusta!

  • Keskeistä on siirtyä siiloutuneista toimintamalleista kohti jaettuja kehittämisprosesseja, joissa hyvinvointialue, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset, kolmas sektori ja asukkaat toimivat yhteisissä innovaatioympäristöissä. Tarvitaan malleja, joissa toimijat jakavat dataa, resursseja ja osaamista, sekä yhteisiä kokeilu‑, kehitys‑ ja testialustoja, jotka mahdollistavat ratkaisujen nopean pilotoinnin aidossa palveluympäristössä. Yritysten roolia kehityskumppaneina on vahvistettava selkeillä osallistumispoluilla ja innovatiivisilla hankintamenettelyillä

  • Opetusmaatilojen TKI-toiminnan ketterä rahoitus ja TKIO-ympäristöjen kehitätminen palvelemaan yritysten ekosysteemiä ja TKIO-tarpeita.

  • Ks. yst. edelliset vastaukseni.

Vastaukset

  • Tämäkin on tosi vaikea vastata, kun tätä TKI-termiä ei ole missään ainakaan virallisesti määritelty. Pitäisi erotta T&K ja TKI, vaikka noiden tilastoihmisten manuaalien avulla, Frascati ja Oslo manuaalit.

  • Ainakin laadullisina tavoitteina tulisi painottaa vaikuttavuutta, tiedon ja datan hyödyntämistä sekä uusien ratkaisujen käyttöönottoa palvelujärjestelmissä.

  • Tärkeää on katsoa, miten TKI-toiminnassa on yritykset mukana sekä laadullisesti (toiminta, rahoitus jne.) sekä määrällisesti.

  • Sote-alalla näitä tavoitteita pohditaan parhaillaan mm. HVA TKKIO-asiantuntijaryhmän toimesta. Tunnistettuja tavoitteita/kehittämistarpeita koottu mm. HVA TKKIO-asiantuntijaryhmän tuottama Hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden TKKIO-toiminnan kehittämistarpeet ja -ehdotukset Loppuraporttiin: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/4d1dc723-5125-46f7-9494-830c1928d3d4/content

    Jatkossa tavoitteita noussee mm. HVA TKKIO-toiminnan tiedolla johtamisen mallia ja mittaristoa hyödyntämällä. Näiden valmistelutyöstä: https://stm.fi/-/hyvinvointialueiden-uudistumisen-tueksi-kehitetaan-mittaristoa-pilotti-kaynnistyy

III. Kansalliset TKI-politiikan kehittämisen kärjet

Monivalinta, voi valita useamman
Vastaukset
  • Kehittämällä rahoitusta 3 / 5
  • Kehittämällä ohjausta 2 / 5
  • Kehittämällä sääntelyä 2 / 5
  • Edistämällä kulttuurista muutosta 2 / 5
  • Lisäämällä julkista keskustelua asiasta 2 / 5
  • Muilla keinoilla 1 / 5
Esim. miten ja minkä toimijoiden tulisi vahvistaa riskinottokykyä
Vastaukset

  • Rahoittamalla avointa tutkimusta. Nythän koko riskinotto minimoituu, kun ennalta valitaan alat mihin keskitytään. Iso osa esim. murrosteknologioista on kehitetty ns. valtavirtatutkimusalojen ulkopuolella (esim. AI). Nythän vääjäämättä tullaan keskittymään ns. inkrementaalisiin innovaatioihin - johtaa vääjäämättä tähän.

  • Kehittämällä TKI-toiminnan läpinäkyvää tiedolla ohjausta.

Vastaukset

  • Jos tarkoitetaan T&K-toimintaa ja osaavia tutkijoita, niin rahoituksen määrä ja helppous sekä viimeistä huutoa oleva tutkimusinfra. Substanssiasiantuntijoita - he eivät ala käyttää aikaansa hakemuksien näpräämiseen - eikä heidän tarvitse - heille kyllä sellainen paikka löytyy, jossa joku muu näpertelee rahoitushakemuksia.
    Jos taasen tarkoitetaan uusien asioiden käyttöönottoa teollisuusmittakaavassa, niin paljon paljon rahaa ja jotta kestetään niihin liittyvät riskit. tietenkin järkevät regulaatiot ja niiden hakeminen, osaavat tekijät, luotettava ja ennustettava toimintaympäristö, etc.

  • Keskeistä on vahvistaa korkealaatuisia tutkimus‑, kehitys‑ ja testausalustoja, tarjota yrityksille sujuvat yhteistyöpolut julkisen sektorin kanssa sekä varmistaa ennakoitava ja investointeja tukeva sääntely‑ ja rahoitusympäristö. Yrityksille tulee tarjota mahdollisuuksia pilotointiin aidoissa sote-ympäristöissä, joita korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tukevat myös omalla TKI-osaamisellaan.

  • Pitämällä kiinni meidän kilpailukykytekijöistä ja viestimällä meidän kansainvälisesti kiinnostavista TKI-ympäristöistä ja -toimijoista.

  • TKI-ekosysteemin kypsyystason kasvattaminen mm. toiminnan tietoperustaista ohjausta kehittämällä sekä poikkihallinnollisen ja -sektoraalisen TKI-yhteistyökyvykkyyden vauhdittaminen.