Digitaalisilla kyseilyillä, joista tiedotetaan tarpeeksi hyvin, jotta kaikki tietävät vastata niihin. Kysely ei saisi olla johdatteleva ja tiedon helposti ymmärrettävää.

Kansalaisille on jaettava tietoa kaikkien ilmastonsuojeluun liittyvien toimenpiteiden ja erityisesti rahoitus- ja tukimuotojen lopullisista ilmastovaikutukista. Vaikutusten on perustuttava riippumattomien asiantuntijoiden arvioihin, ja huomioitava dynaamiset vaikutukset. Edunvalvonta- ja toimialajärjestöjen omat tiekartat on tarkistettava.

Ympäristö etusijalla, kansa päättää, yritykset saavat toki sanoa mielipiteensä mutta painoarvoa niillä ei tule olla yhtään. Ympäristön kustannuksella ei tehdä bisnestä! Maanomistajilla tulee olla oikeus evätä lähelle tulevat kaivoshankkeet.

Ilmastosuunnitelmien ja niiden toteutuksen tulee perustua tutkittuun tietoon ja alan asiantuntijoiden näkemyksiin. Päätökset eivät voi perustua ainoastaan kansalaisten mutuiluun ja fiiliksiin. On kuitenkin tärkeää, että kansalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Tämän mahdollistamiseksi suunnitelmista, niiden syistä ja vaikutuksista, tulisi olla tietoa helposti saatavilla ja ymmärrettävässä muodossa. Vertailu erilaisten suunnitelmien ja mahdollisten skenaarioiden välillä voisi olla ihmisille mielekästä ja auttaa hahmottamaan vaihtoehtoja. Jonkinlaiset verkkokyselyt ja avoimet keskustelutilaisuudet voisivat olla toimivia, jos niillä saadaan tavoitettua tarpeeksi kattavasti ihmisiä.

Digitaalisen palvelun kautta.

Ilmastotoimia varten voisi luoda eri kansanosia kuvaavia tyypiteltyjä luokkia. Näistä luokista nähtäisiin erityyppisille kansalaisille tarkoituksenmukaisimmat askelmerkit. Neuvolatyyppisessä palvelussa katsottaisiin, kuinka kukin asettuu suhteessa näihin tyypittelyihin ja mitä toimia yksilöltä voidaan kohtuudella vaatia.

Kansalaisilla tulisi ainakin saada puhua omasta puolestaan kolmeen asiaan liittyen:
1. Minkälaisia ilmastotoimia kansalainen on valmis tekemään? Monesti tuntuu, että julkisuudessa puhutaan ihmisten puolesta, etteivät he esimerkiksi olisi valmiita tekemään ilmastotoimia. Tähän pitää kuitenkin olla jokaisella oikeus sanoa oma painava sanansa.
2. Minkälaisia seurauksia kansalainen on valmis vastaanottamaan eri ilmastoskenaarioiden toteutumisiin liittyen? Tarkoitan tällä hieman ensimmäiseen kysymykseen viitaten, että minkälaisia seurauksia kansalaiset toisaalta ovat valmiita kohtaamaan, mikäli suuremman mittakaavan toimiin ei ryhdytä. Ja minkä skenaarion seuraukset ollaan valmiita vastaanottamaan.

Näihin kysymyksiin mielestäni kaikilla olisi hyvä olla oikeus ottaa kantaa. Myös nuorisolla tulisi olla oikeus ottaa kantaa, sillä he elävät seurausten kanssa pisimpään. Laki ei tietenkään voi rakentua pelkästään näiden näkemysten varaan, vaan viimeisimmän tutkimustiedon ja ihmisoikeuksien toteutumisen tulisi painaa vaakakupissa enemmän.

Ilmastolain toteuttamismuotoihin liittyen on tärkeää ottaa huomioon ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden yhteenkietoutuneisuus. Ilmastonmuutos on oire systeemitason kestämättömästä toiminnasta, ja on luonteeltaan niin systeeminen kuin kompleksinenkin. Tämän vuoksi on tärkeää tuoda ilmi kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa, minkälaisia vaikutuksia jollakin tietyllä ilmastotoimella on erilaisten takaisinkytkentöjen kautta muualle systeemiin, jotta toteutuksessa ei mennä ojasta allikkoon.

Yleisölle on yhä varattava tilaisuus tutustua ilmastosuunnitelmien luonnoksiin ja esittää niistä mielipiteensä, mutta viestinnän näiden mahdollisuuksien auki olemista tulisi olla huomattavasti tehokkaampaa. Vastatessani itse tähän 2 päivää ennen kyselyn päättymistä vastaajia on 142. Tämä ei oletettavasti edusta koko suomen kansaa, eikä edes sitä osuutta, joka on kiinnostunut ilmastolainsäädännöstä. Viestinnän tehostaminen siis keskiöön.

Tieteellinen tieto edellä asiassa tulee edetä, mutta energiatehokkuuden nimissä ei tule unohtaa kansan eriarvoistumista eli ottaa käyttöön eriarvoistavia veroratkaisuja, joilla aikaansaadaan "pikavoittoja" varakkaille ja kiihdytetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

Sekä suunnitelmien että toteutuksen tulee pohjautua vahvasti tutkittuun tietoon. Kansalaisten mielipiteitä tulee kuitenkin kysyä ja ne tulee ottaa huomioon lain valmistelussa sitä kautta, että asiantuntijat arvioivat kansalaisten kommenttejakin huomioiden, miten tutkimustiedon valossa oikeat ratkaisut voidaan toteuttaa yleisesti hyväksyttävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Kyselyiden avulla voidaan selvittää kansalaisten näkemyksiä siitä, millaiset toimenpiteet voivat tukea tasapainoista sopeutumista siirtymään ja motivoida osallistumaan siirtymän edistämiseen. Kansalaisille pitää myös jakaa tietoa prosessin etenemisestä kaikissa vaiheissa. Kansalaisille tulee myös kertoa, miksi tutkittuun tietoon perustuvat ratkaisut ovat niin oleellisia. Avoin kommunikaatio ja tiedonjako herättävät luottamusta koko prosessiin.